Martinlaakson sosialidemokraatit järjesti keskiviikkona 22.1.2020 alue- ja kaupunkipolitiikan seminaarin. Hilkka Kemppisen pohdinnat Suomen tasapainoisesta ja eri alueiden vahvuudet ja tarpeet huomioon ottavasta kehittämisestä johtivat tämän tilaisuuden järjestämiseen. 

Yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Särkelä avasi tilaisuuden. 

Hilkka Kemppinen, jonka aloitteesta seminaari sai alkunsa, esitti ajatuksia herättäviä fundeerauksiaan siitä, miten Suomea voitaisiin kehittää tasapainoisesti. Hilkan alustuksessa pohdittiin monia kysymyksiä. ”Miksi vantaalaisten naapureineen pitäisi kiinnostua koko maasta? Jos pessimismi valtaa maan, elinkeinot näivettyvät ja kodit käyvät muualla arvottomiksi – silloin etelässä asuntojen hinnat nousevat ja rakentaminen ei pysy perässä. Pitäisikö kaupunki- ja aluepolitiikka ajatella uusiksi?” Erinomainen käynnistys keskustelulle Suomen kehityksen nykytilasta ja suunnasta (lue tarkemin tästä).

Alue-Strat_Fundeer_ JOHDANTO 2201_20_nettiin

Helsingin yliopiston professori Professori Sami Moisio käsitteli alustuksessaan ’Suomen väestökehityksen taustatekijät – löytyykö uusia näkymiä kaupunki- ja aluepolitiikkaan?’ aluepolitiikkaa pitkällä aikajänteellä. Alustus valotti monipuolisesti julkisten ja yksityisten investointien merkitystä alueiden kehittymisessä ja kehityksen polarisoitumisessa.  Professori Moision esityksessä oli hyvin mielenkintoinen kuva, joka havainnollistaa sitä,miten suomalainen yhteiskunta on sotien jäälkeen muuttunut hajautetusta hyvinvointivaltiosta hajautetuksi kilpailuvaltioksi jossa eri alueet kilpailevat keskenään. Jos valtio entisestäänkin vetäytyy alueilta, kehitys voi johtaa metropolivaltioon jossa väestö ja taloudellinen hyvinvointi keskittyvät muutaman kaupunkikeskuksen ympärille.

Professori Moision alustuksesta kävi hyvin ilmi se, että väestö ja taloudellinen toiminta ovat entistä keskittyneempiä. Matti Viialainen toi keskusteluun näkökulmaa alueelta, joka on kärsinyt tämän keskittymisen seurauksista. ’Onko Itä-Suomi pelastettavissa näivettymiseltä – mistä löydettävissä vahvuudet kehittämiselle?’ Viialaisen esitys oli oivallinen esimerkki siitä, että näillä taantuviksi luokitelluilla alueilla ei ole annettu periksi, vaan monipuolisella aloitteisuudella pyritään kääntämään kehityksen suunta, jos tahtoa siihen löytyy.

Kommenttipuheenvuorossaan Jouni Backman toi uusia mielenkiintoisia näkökulmia keskusteluun. Surkuttelulla ei ratkota ongelmia, uudenlainen suhtautuminen voi auttaa löytämään uusia ratkaisuja globaalien megatrendien paineessa eikä historia välttämättä sido tulevaa. Tärkeää on katsoa yhtä vaalikautta pidemmälle ja asettaa tavoitteita sille miten yhteiskuntaa kehitetään. Positiivinen ja tulevaisuuteen uskoa luova puheenvuoro.

Paikalla oleva yleisö kuunteli keskittyneesti, ja esityksiä seurasi vilkas keskustelu johon monet paikalla olevista osallistuivat aktiivisesti. 

Aluepolitiikkaa ja alueiden kehittymistä pohditaan Suomessa hyvin paljon. Länsi-Savo -lehdessä Erkki Liikanen ja Seppo Kääriäinen toteavat, että Suomi tarvitsee uutta aluepolitiikkaa – mikä on merkittävä viesti myös Martinlaaksossa pidetystä aluepoliittisesta tilaisuudesta (puheenvuoro Länsi-Savon sivuilla).

Kiitokset erinomaisille ja asiantunteville puhujille ja kaikille osallistujille onnistuneesta ja ajatuksia herättävästä tapahtumasta.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

•