VANTAALLA ON HYVÄ ELÄÄ JA ASUA                                                                                                    Maaliskuu 2017, Miikku Nieminen

Vantaa kasvaa ja kehittyy. Kehityksen suunta riippuu monista tekijöistä, mutta paljon myös itsestämme. Velkaantuminen Vantaalla on saatu kuriin. Suurimmat investoinnit on toteutettu. Kehärata on toiminnassa ja kehä III:a on levennetty. Lentoasemaa ympäristöineen odottavat suuret investoinnit, jotka tuovat lisää työpaikkoja. Jo nyt Vantaan työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Siis jokaiselle vantaalaiselle olisi tarjolla työtä omassa kotikaupungissaan, jos jokainen työpaikka olisi täytetty vantaalaisella.

 

Näin ei tietenkään voi olla niin kauan kuin ammattitaitomme Suomen kilpailluimmilla työmarkkinoilla ei siihen täysin riitä. Toisaalta Aviapoliksen alue on edelleen Suomen nopeimmin kasva työpaikka-alue. Se tulee tarjoamaan monenlaista ja osin uudenlaistakin työtä. Sen vuoksi meidän vantaalaisten kannattaa nyt kouluttautua ja turvata ennen kaikkea lastemme koulutus, jotta yhä useampi meistä olisi sellainen työntekijä, joita kehittyvä kaupunkimme tarvitsee.

 

Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistaminen (sote), tulee olemaan valtava haaste, mutta myös mahdollisuus. Koulutuksen merkitys kasvaa sitäkin kautta, että se tulee vastaisuudessa olemaan kaupungin suurin menoerä. Samalla se oikein toteutettuna on loistava investointimahdollisuus. Vantaa on nuorten ihmisten kaupunki, jolla on hyvätasoiset koulut ja muut oppilaitokset. Ne muutamat koulurakennukset, joissa on havaittu rakenteellisia ongelmia, on vain kerta kaikkiaan saatava kuntoon. Vantaa on myös monikulttuurinen kaupunki, jolla on kaikki mahdollisuudet hyödyntää sitä osaamista, joka syntyy jo monipuolisestä kielten osaamisesta.

 

Vantaa on suuri kaupunki myös pinta-alaltaan. Kun kaavoitus jää edelleen kuntien vastuulle, antaa se täydet mahdollisuudet myös meille hyödyntää kaupungin sijainnista johtuvaa etua keskellä pääkaupunkiseutua. Meillä on valtakunnallinen lentoasema, jonka tuloilla katetaan maan kaikkien muiden lentoasemien tappiotkin. Lentoasema yhdistää kauko-idän ja Keski-Euroopan yhden vuorokauden rytmissä. Vantaan läpi kulkevat myös rautatiet muualle Suomeen ja Etelä-Suomen satamiin. Kehäradan varteen voidaan kaavoittaa uutta asutusta ja työpaikkoja. Melkein kaikki päätietkin kulkevat Vantaan läpi.

 

Kaikesta rakentamisesta huolimatta Vantaalla on myös paljon vihreyttä ja luonnonarvoja. Niitä voidaan suojella ja viihtyvyyttä lisätä juuri taloudellisen menestyksen tuomilla tuloilla. Kuntalaisten monipuolinen hyvinvointi on tehtävä numero yksi nyt ja jatkossakin.

 

Vaikka terveydenhoidosta tulevaisuudessa tulevatkin vastamaan maakunnat, (joista osa on väestöltään pienempiä kuin Vantaa jo yksinään) jää kuntien velvoitteeksi kuitenkin asukkaiden terveyden elinvoiman ylläpito ja edistäminen (mitä se sitten tuleekaan käytännössä tarkoittamaan). Tärkeä hyvinvoinnin osa-alue on myös työllisyys, josta kuntien on sote-uudistuksen jälkeenkin vastattava. Tässä jälleen koulutuksen merkitys korostuu.

 

Kaikki hyvä ei toteudu itsestään, vaan sen hyväksi on tehtävä työtä. Tekeminen yli 200 000 asukkaan kunnassa on suunniteltava ja toteutettava huolella. Tästä huolehtivat lait ja asetukset ja erilaiset toimintaorganisaatiot. Keskeinen päätöksentekoelin jokaisessa kunnassa on kunnanvaltuusto. Meistä jokaisesta riippuu, minkälainen siitä tulee, kun sote-aikaan siirrytään. Siihen taas voi vaikuttaa vain äänestämällä kuntavaaleissa ja etsiä sellainen ehdokas, joka on valmis ja kykenevä ottamaan vastuun suuren muutoksen alkaessa – ja tietenkin sellainen, joka on kanssasi samaa mieltä siitä, että Vantaalla kannattaa asua ja sitä kotiseutuna jatkuvasti kehittää.