IHAILEVATKO NUORET AIKUISET ROOPE-ANKKAA?                                                                                                Miikku Nieminen

Näinä aikoina käydään kiihkeää keskustelua eläkeindeksistä. Täytyisikö se pitää ennallaan vai palauttaa se seuraamaan palkkakehitystä. Alun perin eläkeindeksi ja palkkaindeksi olivat yhtä suuret sillä perusteella, että eläkettä pidettiin osana palkkaa, joka tuli maksettavaksi vasta työuran jälkeen. Alun perinhän eläkemaksutkin kerättiin kokonaan työnantajilta.

Nuoret aikuiset ja heidän monet järjestönsä tuntuvat pitävän tärkeänä, ettei eläkeindeksiin koskettaisi, koska se heikentäisi heidän tulevia eläkkeitään. Onko todella niin?

Vanhuuseläkkeen määrä jossakin tulevaisuudessa riippuu monesta seikasta. Yksi on tietenkin tähän mennessä säästettyjen eläkevarojen määrä. Nyt se on jo lähes 190 miljardia euroa, yli kolme kertaa valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion määrä! Se on jo niin paljon, että valtaosa siitä joudutaan sijoittamaan ulkomaille osin riskien hajottamiseksi, mutta myös suuremman tuoton toivossa. Tilanne on vähän sama kuin Roope Ankalla vanhassa klassikkosarjassa. Hänen rahasäiliönsä olivat aivan täynnä, mutta kitsaana miehenä hän haluaisi jättää uuden rahasäiliön rakentamatta.

Mikä neuvoksi?

Veljenpoika Aku tarjoaa apuaan rahojen tuhlaamiseksi, jotta uutta rahasäiliötä ei tarvittaisi. Tuhlattuaan valtavat määrät Roopen rahoja Ankat palaavat kotiin. Ja mikä siellä Roopen kotona odottikaan; valtavat määrät uutta rahaa Roopelle.

Miksi näin kävi?

Roope oli tuhlannut rahansa omissa kaupoissaan, omissa hotelleissaan ja omissa ravintoloissaan. Rahat palasivat hänelle, koska hän ei vastoin tapojaan pannut rahoja säilöön – niin vaikeaa kuin se hänelle olikin – vaan käytti niitä tuottaen ihmisille työtä ja työpaikkoja.

Mitä tällä tarinalla sitten on tekemistä eläkeindeksin oikean suuruuden kanssa?

Raha ei lisäänny panemalla sitä säilöön, vaan sitä käyttämällä. Roopen rahasäiliöitä voisi verrata eläkesäästöihin, joskin jälkimmäiset tuottavat enemmän kuin Roopen rahasäiliöt. Suurempi tuotto kuitenkin syntyy, kun raha pannaan kiertämään. Silloin uutta työtä ja työpaikkoja syntyy. Silloin palkat nousevat ja niistä riittää myös suurempi määrä eläkerahastoihin. Jos taas uutta työtä ei luoda tai työ jopa vähenee, eläkerahastotkin pienenevät. Miten voimme tämän estää?

Eläkkeellä olevat tarvitsevat työssä olevia enemmän monenlaisia palveluita. Palvelut on tuotettava lähellä, joten ne luovat kotimaista ja paikallista työtä. Kaikilla eläkeläisillä tulot eivät kuitenkaan riitä edes välttämättömiin palveluihin. Jos eläkeläisten ostovoimaa lisättäisiin vaikka sitten indeksiä nostamalla, syntyisi uutta palvelukysyntää.

Kumpi malli siis tuottaisi nykyisille nuorille, tuleville eläkeläisillä, suuremmat eläkkeet. Vakaampi työllisyystilanne ja pitemmät työurat, suuremmat ansiot ja suuremmat siirrot eläkerahastoihin vai Roope Ankan malli, jossa rahat pannaan säilöön ja toivotaan hartaasti niiden riittävän?